top of page
18224061001008830.jpg

ONKO HEVOSELLANI KAIKKI HYVIN?

​

Hevoset käyttäytyvät yleensä melko tarkkojen päivärutiinien mukaisesti. Mikäli hevosen käytös poikkeaa niistä ilman selittävää tekijää, on tärkeää selvittää, onko hevosella kaikki hyvin. Hevosen käytöstä tulkitessa on  pyrittävä erottamaan, tekeekö hevonen jotain vain satunnaisesti vai viestiikö se kivusta, mitä on seurattava ja tutkittava. 

​

Kun huomataan hevosen käyttäytyvän stressaantuneesti tai osoittavan kivun merkkejä, ensimmäisenä on arvioitava, tarvitseeko hevonen akuutisti hoitoa vai vaatiiko käytöksen seuraaminen pidempää tarkkailua.  Tilanteissa joissa hevonen tarvitsee ihmisen apua, on tärkeää yrittää löytää syy käyttäytymisen takana. Esimerkiksi jos hevosella todetaan vatsahaava, mutta syytä sen kehittymiselle ei selvitetä, on vatsahaavan hoitaminen lääkkeillä todennäköisesti vain hetkellinen apu.  Vatsahaava voi kehittyä eri syistä. Siksi onkin tärkeää selvittää, aiheutuuko se esimerkiksi liian pitkistä ruokintaväleistä, stressistä tai muualta kehosta johtuvasta kivusta, jotta pääsemme vaikuttamaan perimmäiseen syyhyn. Mikäli hoidamme vain seurausta, emme saa tarvittavaa pysyvää muutosta aikaan. ​

​

Vanha uskomus on, että hevosen kivun tunnistaminen on vaikeaa, sillä hevonen pyrkii pakoeläimenä peittämään kipua. Tarkkaavainen hevosihminen voi kuitenkin oppia tunnistamaan hyvin lieviäkin kivun tai epämiellyttävän olon merkkejä niin koulutustilanteissa kuin päivittäisiä hoitotoimenpiteitä suorittaessaan. Mitä paremmin tietyn hevosyksilön tuntee, sitä helpompaa on huomata hevosen käyttäytymisessä tapahtuvia muutoksia. Lievätkin stressin, kivun tai epämiellyttävän olon merkit kannattaa ottaa tosissaan, jotta asioihin voi puuttua ajoissa. Hevoset eivät osoita normaalista poikkeavaa käytöstä turhaan. 

 

​

VASTUSTELEVA KÄYTÖS

​

Hevonen on lähtökohtaisesti nöyrä ja yhteistyöhaluinen eläin. Pitkän uramme aikana hevosten ja ratsastajien kanssa työskennellessämme olemme oppineet, että vaikka etenisimme kouluttamisessa johdonmukaisesti ja hevosystävällisesti, hevonen ei aina pysty vastaamaan haluamallamme tavalla. Kokemuksemme mukaan hevosen vastusteleva käytös on usein kiinni siitä, että jonkinlainen kipu tai epämukavuus vaikuttaa sen yhteistyöhalukkuuteen. Aiemmin on ajateltu, että hevosen vastustelu on johtunut hevosen hankalasta luonteesta, sen kokemasta henkisestä traumasta tai epäonnistuneesta kouluttamisesta. Olemme kaikki kuulleet sanottavan: “Se on aina ollut vaikea.” “Jotkut hevoset vain ovat vaikeita.” “Se on ongelmahevonen.” “Tämä on aina ollut tällainen herkkä.” Sen sijaan, että jäisimme kiinni yleistykseen, on meidän pysähdyttävä miettimään, mitä on ei-toivotun käyttäytymisen takana. 

​

Jotta voisi ymmärtää paremmin toisen kipukokemusta, on hyvä tutkia omaa suhdettaan kipuun. Minkälaisia vaikutuksia kivulla on omaan kehoosi ja mieleesi? Mitä sinun tekee mieli tehdä, kun sattuu? Miten kipu vaikuttaa suorituskykyysi? Minkälaisia vaikutuksia kivulla on mielialaasi? Sulkeudutko? Turhaudutko?

KIVUN TUNNISTAMINEN

KIVUN   MERKKEJÄ

AKUUTIN KIVUN MERKKEJÄ

  • kuume

  • epänormaali hengitys

  • korkea syke

  • hikoilee levossa

  • suun limakalvot kuivat/liian vaaleat

  • hengitystieoireet

  • ruokahaluttomuus

  • hevonen käy usein makuulla, levoton, katselee vatsaa, kylkiään, potkii mahaansa

  • selvä ontuminen tai liikkumattomuus

  • tapaturmaiset vauriot, esim. haavat

  • ei ulosta/virtsaa

KIPUILME

  • sisäänpäinkääntynyt, jähmettynyt, lasittunut, huolestunut tai vihainen katse

  • pitää huulia tiiviisti yhdessä

  • korvat kääntyneenä lievästi taaksepäin

  • jännittyneet kasvolihakset

  • laajentuneet sieraimet

​

Alla kaksi kuvaa kipuilmeestä.

9AA1C74E-5ABA-49D5-9CFA-D0EA37A00886.jpg
IMG_1439.jpg

MAHDOLLISIA KIVUN MERKKEJÄ

YLEISIÄ MERKKEJÄ

  • koulutus ei etene johdonmukaisesta ja selkeästä kouluttamisesta huolimatta

  • muutokset käyttäytymisessä

  • happamuus, aggressiiviuus 

  • levottomuus, säikkyily 

  • väsynyt, hidas, sisäänpäinkääntynyt, ei kiinnostunut ympäristöstä, roikottaa päätään 

  • muutokset ruokahalussa

  • muutokset liikkumishalukkuudessa

  • eriasteiset liikkumishaluttomuudet

  • epäsymmetrisyys liikkumisessa, ontumat, jäykkyys

  • seisomisasentoon liittyvät epänormaaliudet, esimerkikisi seisoo etujalat edessä tai alla, ei varaa painoa tasaisesti jaloilleen, lepuuttaa jatkuvasti tai usein takajalkoja, muuttelee asentoaan

  • turvotus ja/tai lämpö jossain osassa kehoa

  • turvotus koko kehossa

  • merkittävät muutokset lihavuuskunnossa

  • ailahteleva lihavuuskunto

  • menettää lihaksia, ei kehitä lihaksia hyvästä ravinnosta ja liikutuksesta huolimatta

  • epäsymmetrisesti kehittynyt lihaksisto

  • hormonaalisia muutoksia: käytös muuttuu, esimerkisi muutokset tamman utareissa

  • haukottelee huomattavan useasti

 

Karva & Iho

  • muutokset karvapeitteessä, esimerkiksi alkaa kasvattamaan pitkiä, kovia karvoja leuan alle, kasvattaa epäsiistiä/erimittaista karvaa tai kasvattaa kiharaa pitkää karvaa

  • karva kiilloton, karhea

  • muutokset ihossa: rivit, ruvet, karvattomat kohdat

  • karvanvaihdoksen yhteydessä havaitaan muutoksia, liian aikainen tai myöhäinen karvanvaihto

 

 Vatsa

  • voimistuneet vatsaäänet

  • pitää vatsaa jännittyneenä

  • ilmavaivat

 

 Lanta

  • lanta ei normaalia: ripulia, nestettä lannan mukana, lanta liian kovaa, ulostaa vähän tai hevosella jatkuva ulostamisen tarve, voimakas/epänormaali lannan haju

TALLISSA/
TARHASSA

  • nielee ilmaa, imppaa

  • kutoo

  • levoton

  • vaisu, ei kiinnostunut ympäristöstä

  • vihainen, aggressiivinen, hyökkäävä muita hevosia tai ihmisiä kohtaan

  • nuolee tai syö maata, kaivaa tarhaa

  • huomiot karsinassa: onko ulostetta ja virtsaa normaalisti, onko kuivikkeissa merkkejä levottomasta käytöksestä

  • syödessä tiputetut osittain pureskellut heinätupot

  • pakonomainen turvan hankaaminen

  • syö/nuolee betoniseinää tai järsii karsinoita

  • ei piehtaroi koskaan ympäri

  • vaikeudet mennä makuulle

RATSASTUKSESSA/
JUOKSUTUKSESSA

Vastustelu

  • väistää satuloidessa/juoksutusvyön laittoa, vastustelee satulointia, vyön kiristystä, viuhuttaa häntää tai luimii satuloinnin aikana

  • vastustelee suitsimista

  • vastustelee/pysähtelee kentälle/maneesiin mentäessä

  • väistelee tai vastustaa selkäännousua

  • ei halua liikkua eteen, pysähtelee, jarruttaa

  • muutokset eteenpäinpyrkimyksessä

  • ei pysty liikkumaan kehon läpi

  • säikkyy

  • pukittaa

  • hyppää pystyyn

  • vaihtaa yhtäkkisesti suuntaa

  • juoksee alta pois, ei rentoudu

  • potkii, esimerkiksi laukannoston yhteydessä potkaisee sivulle

 

Liikkuminen​

  • hapan/vihainen/pelokas katse, silmävalkuaiset näkyvät

  • korvat luimussa

  • selkeä puoliero, epäsymmetrisyys 

  • poikittaminen

  • tahdittaminen

  • passagemainen ravi

  • etupainoinen liikkuminen, vaikeudet ottaa takaosaa alle

  • vaikeudet siirtymisissä: hypähtäminen käynnistä raviin, laukannostovaikeudet, laukasta raviin tasajalkaa tai ristilaukan kautta

  • vaihtaa usein laukkaa, usein ristilaukalla, hypähtelee laukassa takasilla

  • kompuroi

  • tuntuu “ilmapallolta”, pinkeältä

  • viuhkii hännällä paljon, häntä vinossa tai tiiviisti takareisien välissä

  • hakeutuu usein liikkumaan turpa maata viistäen

  • pitää vatsaa jännittyneenä

  • epänormaali hikoilu: liian runsas tai vähäinen hikoilu rasitukseen tai ilman lämpötilaan nähden, vain paikallinen hikoilu

 

Tuntuma

  • pään viskominen tai heiluttelu

  • vetää ohjia

  • ei tule asetukseen hyvin, pää kallistuneena jommalle kuvalle sivulle

  • kulkee luotiviivan takana tai edessä

  • muuttelee jatkuvasti pään asentoa

  • narskuttaa

  • kolisuttaa etuhampaita yhteen

  • levoton suu ja kieli

 

Ulostaminen/virtsaaminen

  • hevonen “yrittää ulostaa” mutta ei “saa” ulostetta tehtyä

  • jatkuva ulostamisen tarve, ulostaa pieniä määriä

  • hakeutuu virtsausasentoon, mutta ei virtsaa

LASTAUKSESSA/
KULJETUKSESSA

  • ei halua lastautua traileriin tai hevosautoon

  • matkustaa epänormaalissa asennossa, levoton tai jännittynyt 

bottom of page