Satulaseppä Jutta Luhtinen: "Yhteistyön tavoitteena harmonisesti liikkuva hevonen"



Kun aloimme tehdä haastatteluja hevosalan ammattilaisista Ykkössijalla Hevonen -blogiin, oli päivänselvää, että satulaseppä Jutta Luhtinen olisi yksi heistä. Hän on tehnyt uraauurtavaa työtä hevoslähtöisen satulansovituksen ja toppaamisen saralla yhteistyössä eläinlääkäri Heikki Saarisen, hevoshieroja Tuula Pursiaisen ja hevoshieroja Anna-Leea Väisäsen kanssa. Hänelle on erityisen tärkeää nähdä hevonen kokonaisuutena yhdessä eläinlääkärin kanssa, ja siksi Jutta työskenteleekin vain klinikkaolosuhteissa. Hänen osaamisensa ulottuu satuloiden ja niiden työstämisen lisäksi monipuolisesti hevosen anatomiaan, fysiologiaan, biomekaniikkaan sekä kivun tunnistamiseen.


Jutta, 41, on ehtinyt urallaan paljon. Hän on opiskellut Ypäjällä hevoshierojaksi, valjassepäksi sekä suorittanut ammattitutkintoon valmistavat kurssit. Lisäksi hän on kouluttautunut yksityiskursseilla sekä lukuisissa kansainvälisissä konferensseissa. Jutta aloitti ratsastuksen lapsena ja löysi myöhemmin tiensä klassista kouluratsastusta edustavien valmentajien, Tarja Sopen-Luoman, Eversti Carden ja Jyri Malmströmin luo. Hän suoritti myös Centered Riding -ohjaajakurssit. “Minulla on aina ollut pyrkimys hevosystävälliseen ratsastukseen”, Jutta kertoo.


Satulantoppaustyöt hän aloitti suoraan Kangasalan Hevosklinikalla. Pursiainen arvosti Jutan hevoshierojataustaa, ja pyysi hänet mukaan tiiminsä satula-ammattilaiseksi. “Sain erinomaisen alun, kun en ollut ehtinyt tehdä sovitus- ja toppaustyötä yksin, vaan minulla oli heti Tuula parinani. Pian aloin katsoa myös Tuulan ja Heikin yhteisiä asiakkaita heidän kanssaan. Kaikki hevoset, joilla oli epämääräistä vaivaa, katsottiin hyvin mielellään satulan kanssa ja ratsastettuna”, Jutta muistelee. Hänen mielestään Saarista voidaan pitää uranuurtajana siinä, että hän on alkanut eläinlääkärinä tehdä yhteistyötä muidenkin kuin eläinlääkäreiden kanssa. “Millään muulla klinikalla ei ole töissä satulaseppää”, Jutta pohtii. Nykyään hän työskentelee yhdessä Saarisen kanssa Kangasalan Hevospraktiikassa sekä Hevosklinikka Orivetissä.


Kuva. Kangasalan Hevospraktiikan tiimi vasemmalta oikealle: Klinikkapäällikkö Jasmine Salonen, ELL Heikki Saarinen, satulaseppä Jutta Luhtinen ja klinikka-avustaja Mira Korkiakoski.



Tavoitteena hevosen kokonaisvaltainen ymmärtäminen

Heti alusta alkaen klinikan tiimi on käynyt ulkomailla koulutuksissa, muun muassa Euroopan suurimmassa eläinlääkärikonferenssissa, BEVA:ssa, ja Arbeitsgruppe Pferdin selkäpäivillä. “Näissä koulutuksissa on aina painotettu vahvasti sitä, että ratsastajan, valmentajan, eläinlääkärin, hierojan/fysioterepeutin, kengittäjän ja satulasepän tulisi työskennellä yhteistyössä”, Jutta kertoo. Jokaisen tiimin jäsenen tehtävä on tulkita hevosta omasta ammattitaidostaan käsin ja antaa siten osaamisensa tiimin käyttöön.


“Osallistun sellaisille kursseille, joilla opitaan ymmärtämään yhä paremmin sitä, miten hevonen toimii ja liikkuu, ja mikä vaikuttaa mihinkin. En käy satulavalmistajien kursseilla, sillä en myy satuloita. Kun en ole sidoksissa mihinkään satulamerkkiin, pystyn olemaan objektiivinen työssäni. Ja toisekseen, minulla on riittävästi töitä toppaamisessa ja sovittamisessa”, Jutta summaa. “On toki hyvä, että minulla on yhteistyökumppaneita, joille voin hyvillä mielin lähettää asiakkaan satulaostoksille. Usein asiakkaat tulevat kuitenkin vielä näyttämään satulaa minulle ennen ostopäätöstä. Näissä tilanteissa yritän nähdä eteenpäin, mitä ongelmia satula voi tulevaisuudessa aiheuttaa ja millä aikavälillä satulaa tulee mahdollisesti korjata.”


Kuva. "Mikäli omistaja päätyy ostamaan hyllystä uuden satulan, on hyvä huomioida, että satula tulee topata mahdollisimman pian omalle hevoselle sopivaksi. Vaikka satulassa olisi täysin hevoselle sopiva runko, ei satula ymmärrettävästi voi tulla tehtaalta sopivassa villassa", Jutta sanoo.



Harmoniasta poikkeavan käytöksen taustalla usein kipu

Jutan asiakkaista suurin osa on klinikalle jonkinlaisen kipuoireilun takia tulleita potilaita. Pienemmän osan muodostavat asiakkaat, jotka haluavat tarkistuttaa oman satulansa sopivuuden hevoselleen sekä ne, jotka kysyvät Jutan mielipidettä satulanostotilanteessa. Silloinkin, kun asiakas on varannut pelkän satulansovitusajan, Jutta tarkastelee hevosen käyttäytymistä tarkasti tunnistaakseen mahdollista kipukäyttäytymistä. “Kaikki hevoset, joilla on harmoniasta poikkeavaa käytöstä, jolle ei ole jo löytynyt selittävää terveydellistä syytä, haluan katsoa yhdessä Heikin kanssa”, Jutta toteaa. “Jos hevosella on jotain pientäkin vaivaa, tarvitsen Heikin näkemyksen sekä mahdollisesti jopa hevoselle tehtäviä ultraääni- ja röntgentutkimuksia, jotta tiedän, mitä kaikkea minun pitää ottaa huomioon satulaa topatessani.”



“Lähtökohtaisesti, satuloinnin ei kuulu aiheuttaa terveessä hevosessa mitään muuta reaktiota, kuin pari silmänräpäytystä. Jos hevonen osoittaa jollain tavalla, ettei se pidä satuloinnista, on syynä usein kipu. Esimerkiksi jalkojen tai pään heiluttelu ja epämukava ilme satuloidessa ovat kaikki mahdollisia kivun merkkejä”, Jutta muistuttaa. “Samalla tavalla tarkastelen poikkeavuuksia katsoessani hevosia liikkeessä yhdessä Heikin kanssa. Mahdollisia kivun merkkejä ovat muun muassa tuijottava katse, silmien räpyttäminen epänormaalisti, valkoisen näkyminen silmästä, silmien pyörittely, epämukavan näköinen katse, hännän viuhtominen, pukittelu, vastustelu, suun auki pitäminen monin eri tavoin, ja niin edelleen.”



Miten yhteistyö eläinlääkärin kanssa käytännössä etenee?

“Heikin tutkimuksiin tulevilla hevosilla on usein jotain epämääräistä vaivaa. Ne eivät välttämättä varsinaisesti onnu. Niitä on jo saatettu hoitaa ennen Heikille tuloa, mutta kaikkia syitä tai oikeaa/pohjimmaista syytä, ei ole meinannut löytyä. Katson hevosen ja satulan ensin läpi, jonka jälkeen Heikki tekee omat huomionsa hevosesta. Sitten katsomme sen yhdessä liikkeessä. Todella mielellämme näkisimme hevosen ratsastettuna, mutta koska on kyse kipeistä potilaista, se ei ole usein mahdollista”, Jutta kertoo. Hän jatkaa: “Tarkastelun päätteeksi arvioimme yhdessä, mitä huomioita olemme kumpikin tehneet hevosesta. Minä kerron Heikille, minkälaisia löydöksiä tein selän ja satulan suhteen sekä miten hevonen käyttäytyi satuloitaessa. Tämän jälkeen tehdään etenemissuunnitelma: Meneekö hevonen taivutuskokeeseen, ultraan tai röntgeniin? Todennäköisesti tässä kohtaa on jo selvää, että satula pitää joko uusia tai topata. Toinen vaihtoehto on se, että odotamme satulan osalta, mitä röntgenkuvista tai ultraäänitutkimuksessa selviää.”


Kuva. "Vaikka satula on juuri tarkastettu kotona, tilanne on kuitenkin eri, kun sitä katsotaan klinikalla yhdessä eläinlääkärin kanssa yleis- ja ontumatutkimuksen yhteydessä sekä palpoiden että liikkeessä", Jutta pohtii.



Satula on todella harvoin yksin syypää kipuun

Jutta muistuttaa, että johtopäätöksiä siitä, onko satula hevosen ilmentämän kivun aiheuttaja, on tehtävä erittäin harkiten. “Tilannetta tulee aina katsoa kokonaisuutena, joka tarkoittaa käytännössä vuoropuhelua eläinlääkärin kanssa. Vain hän voi tehdä diagnoosin. On pohdittava yhdessä, onko kyse pelkästä huonosti sopivasta satulasta vai onko taustalla joku muu asia, joka aiheuttaa kipua ja huonosti sopiva satula on vain yksi osatekijä. Kokemuksesta voin sanoa, että todella harvoin on ollut kyse pelkästä satulasta.”



“Sen sijaan, että toteaisin yksinkertaistaen satulan olevan syypää, minun pitää koko ajan pitää mielessäni, etten voi tietää tarkalleen, mitä tapahtuu ja mikä johtuu mistäkin. Voin tarkastella, sattuuko hevosta selkään, miten satula istuu hevoselle, onko jossain enemmän painetta kuin muualla tai painaako se. Tarkistan, että satulan runko on ehjä, toppaukset ovat pehmeät ja että satula on hyvässä villassa. Lisäksi katson, sopiiko satula ratsastajalle.” Jutta jatkaa: “Jos hevosen selkä on todella kipeä ja satula on todella huono, aletaan tietysti tutkimaan, miten nämä löydökset liittyvät toisiinsa. Korjausliikkeissä on mentävä hevosen terveydenhuolto edellä ja lisäksi satula on korjattava. Satula on sellainen asia, jota usein lähdetään ensimmäisten joukossa muuttamaan, koska sen on joka tapauksessa sovittava. On se sitten syypää kipuun, osittainen syypää tai ei syypää ollenkaan.”



Kuva. "Monesti käy niin, että kun kivikovat toppaukset vaihdetaan pehmeisiin, uusiin villoihin ja hevonen pääsee liikkumaan paremmin, paljastuu asioita, joita kova satula on piilottanut. Toisaalta hevonen voi alkaa liikkua isommin paremmilla toppauksilla ja pian satula ei sovi siitä aiheutuvista syistä. On vaikeaa arvioida, miten villojen vaihto vaikuttaa, mutta huono villa on joka tapauksessa välttämätöntä vaihtaa", Jutta kertoo.



Millaisissa tilanteissa satula saattaa olla syypää kipuun?

Jutta vastaa: “Jos esimerkiksi runko on rikki tai runko ottaa kiinni rankaan. Tai jos ratsastetaan kauan väärällä satulalla. Näissäkin tilanteissa on huomioitava se, että selkä on jo kipeä. Kipu tuskin häviää sillä, että satula-asia korjataan. Joskus kotihoito, jumppa ja hieronta saattaa auttaa näissä tilanteissa, mutta on vähintäänkin tarkkailtava huolellisesti, alkaako kipu helpottaa ja otettava herkästi yhteys eläinlääkäriin.” “Kun huono satula on vaihdettu sopivaan, hevosen tyytymättömyys satuloidessa saattaa jatkua jonkin aikaa, jos se on ehtinyt kehittää tästä tavan. Ratsastuksellinen paraneminen tapahtuu nopeammin. Jo ensimmäisen ratsastuskerran alussa hevosen käyttäytyminen pitäisi muuttua harmonisemmaksi ja tyytyväisemmäksi”, Jutta toteaa.



Minkälaisia oireita olette huomanneet suhteessa diagnoosiin?

“Selästä, satulan alta, rintarangasta tai selkäjänteestä kipeät hevoset saattavat ilmentää kipua voimakkaasti ja olla vaikeita ratsastaa. Ne saattavat hyppiä pystyyn tai muutoin vastustella liikkumista eteenpäin. Ne eivät hirveän usein pukittele, mutta voivat tehdä sitäkin. Toisaalta ne saattavat säikkyillä ja säpsyillä”, Jutta luettelee. “SI-vaivaisilla hevosilla ongelmat paljastuvat usein vasta laukassa. Laukan laatu on huonoa, se pompottaa ylöspäin ja takajalat eivät työnnä. Kaularangan ongelmissa esiintyy usein epämääräistä kompurointia etujaloilla. Lievästikin ontuvan hevosen satula valuu helposti toiselle puolelle.”


“Lisäksi on huomioitava, että vatsa ja selkä kulkevat käsi kädessä. Jos hevonen on vatsastaan jollain tavalla arka tai vastustaa satulointia, ohjaamme hevoset herkästi ruuansulatuskanavan tutkimuksiin. Vatsavaivat voivat aiheuttaa myös lihaskireyttä. Vaikka alkuun tulisi sellainen olo lihaksia palpoidessa, että satula tai selän lihaksisto on liian kova, perimmäisenä syynä saattaa silti olla vatsakipu. Huonosti sopiva satula on voinut tietysti pahentaa tilannetta, mutta ei ole välttämättä tilanteen aiheuttaja”, Jutta miettii. Hän jatkaa: “On hyvä muistaa, että hevosen kipuilme voi viitata muun muassa mihin tahansa edellä mainituista kiputiloista. Eikä oireita voi muutenkaan jaotella liian yleistäen. Mikä tahansa kipuoire voi viitata mihin vain. Sama pätee satulaan: Huono satula voi aiheuttaa monenlaista kipukäyttäytymistä. Kokonaisuuden hahmottamisen kannalta on siksi niin tärkeää, että hevosta katsoo yhtäaikaa sekä satulaseppä että eläinlääkäri.”



Artikkelin kuvat: Essi Antila.

230 views0 comments