Ykkössijalla hevonen -sivuston IBD-kyselyllä arvokasta tietoa hevosenomistajilta
Updated: Mar 23
Millainen on hevosten IBD:n tilanne Suomessa tällä hetkellä? Tähän kysymykseen pyrittiin etsimään vastauksia Ykkössijalla hevonen -sivuston järjestämässä Hevosten IBD-kyselyssä. Kysely oli kohdennettu IBD-diagnoosin saaneiden hevosten omistajille ja siihen vastasi 360 henkilöä. Kyselyn avulla pyrittiin selvittämään laajasti IBD-hevosten elinolosuhteita, ruokavaliota, sairauteen liittyviä oireita, tutkimuksissa hyödynnettyä diagnostiikkaa, mahdollista lääkitystä sekä sen tehoa. Lisäksi haettiin vastauksia siihen, millaiseksi omistajat kuvailisivat hevosen suorituskykyä nykyhetkessä ja mitkä hoitomuodot ovat parhaiten auttaneet kyselyyn vastanneiden omistajien hevosia. Kysely kohdistui aikavälille 29.9. - 14.10.2022 ja se toteutettiin anonyyminä verkkokyselynä.
Vielä muutama vuosi sitten oli mielestämme vaikea löytää tietoa hevosten IBD:stä. Vertaistukeakaan ei ollut juuri saatavilla suolistotulehdusta sairastavien hevosten omistajille. Viime vuonna päätimme perustaa Facebookiin Hevosten IBD -ryhmän, jossa hevosenomistajat voisivat jakaa kokemuksiaan ja saada tukea muilta omistajilta hevosten suolistovaivoihin liittyen. Olimme myös juuri perustaneet Ykkössijalla hevonen -sivuston, jonka avulla halusimme jakaa tietoa hevosen hyvinvointiin, kouluttamiseen ja kivun tunnistamiseen liittyen. Yhdeksi keskeiseksi teemaksi sivustolla nousi juuri hevosten IBD, sillä koimme, että tiedon jakaminen sairaudesta oli todella tarpeellista. Ykkössijalla hevonen -sivuston blogiartikkelia on luettu yli 6400 kertaa ja Hevosten IBD -ryhmä on kasvanut reilun vuoden sisällä merkittävästi (tällä hetkellä ryhmässä on yli 2300 jäsentä).
Tässä hetkessä voi todeta, että valtakunnallisesti tietoisuus sairauden olemassaolosta on lisääntynyt huomattavasti aiempiin vuosiin nähden. On huojentavaa, että yhä useampaa vatsastaan kipeää hevosta ymmärretään, jolloin sitä pystytään myös auttamaan sen sijaan, että se leimattaisiin luonteen puolesta esimerkiksi hankalaksi. Tieteellistä kansainvälistä tutkimusta sairaudesta on vielä kuitenkin verrattain vähän. Tutkimukseen ymmärrettävästi tarvitaan paljon resursseja ja aikaa. Pohdimme, mitä me voisimme tehdä siinä välissä, kun odotamme lisätietoa tutkijoilta. Saimme idean koota hevosenomistajilta yksilötasoista, arvokasta tietoa kyselyn avulla.
Tuloksia lukiessaan on hyvä ottaa huomioon seuraavia asioita:
Hevosenomistajan arvio hevosen tilasta on aina jossain määrin subjektiivinen.
Omistaja vastasi kysymykseen silloisen hetken perusteella, esimerkiksi hevosen lääkitys tai muu hoitokokeilu voi olla vielä kesken. Seuranta-aika voi olla verrattain lyhyt.
Kysely ei ole välttämättä tavoittanut lopetettujen hevosten omistajia.
IBD:n mahdollista periytyvyyttä tai sen eri muotoja ei otettu aiheena tähän kyselyyn mukaan, sillä katsomme, että ne aiheina vaativat nimenomaan tieteellistä lisätutkimusta.
Kyselyssä oli mahdollisuus jättää vastaamatta kysymykseen, mikäli kysymys tai vastausvaihtoehdot eivät tuntuneet sopivilta. Osassa kysymyksistä oli myös vapaa vastauskenttä.
Jos omistajalla oli useampi IBD-hevonen, hänellä oli mahdollisuus vastata kyselyyn useammin kuin kerran.
Kyselyn lähtötiedot
Kyselyn pohjaksi kartoitettiin hevosten perustietoja. Kyselyssä haluttiin selvittää, minkä ikäisenä hevoset useimmiten saavat IBD-diagnoosin. Suurin ikäryhmä oli 5-vuotiaat (11,7 %, seuraavaksi suurin 7-vuotiaat (10,9 %). 66,4 prosenttia hevosista oli 1-10 vuotiaita diagnoosin saadessaan. Hevosista 54,3 prosenttia oli ruunia, 42,9 prosenttia tammoja ja 2,8 prosenttia oreja. Diagnoosin saaneista hevosista oli eniten (47,2 %) puoliverisiä, 35,3 % kylmäverisiä, 9,7 % poneja, 6,7 % lämminverisiä ja 1,1 % täysiverisiä. 60,6 prosenttia hevosista oli syntynyt Suomessa ja 39,4 prosenttia ulkomailla.
Elinolosuhteet
Kyselyn hevosista 76,7 prosenttia asui karsinassa ja 23,3 prosenttia pihatossa. Kaikkien hevosten arkeen kuului vapaa liikunta, 58,3 prosenttia niistä ulkoili laumassa ja 41,7 prosenttia yksin. Mikäli omistajalla oli mahdollisuus tarjota hevoselleen laidunnusmahdollisuus, 79,9 prosenttia koki laiduntamisella olevan positiivisia vaikutuksia hevosen hyvinvointiin, 20,1 prosenttia taas koki, ettei hevonen voinut hyvin laitumella.
Ruokavalio
Kuviossa 1 voidaan tarkastella hevosten ruokavaliota heinän, veden ja suolan lisäksi ennen IBD-diagnoosia. 87,2 prosenttia hevosista sai kivennäis- ja vitamiinilisää, 47,5 prosenttia energiarehua ja 36,1 prosenttia valkuaisrehua. Kun tarkastellaan kuviota 2, jossa esitetään ruokavalio IBD-diagnoosin jälkeen, voidaan yleisellä tasolla huomata, että heinäpelletin (41,3 %) sekä kuiturehujen (27,1 %) osuus ruokinnassa on kasvanut verrattuna aikaan ennen diagnoosia. Vastaavasti energia- ja valkuaisrehujen syöttö on vähentynyt kaikkien vastaajien kesken. Huomattavaa on myös, että IBD-diagnoosin jälkeen 11,5 prosenttia ei syötä hevoselleen mitään lisärehuja. Vastaus voi liittyä lyhytaikaisempaan päätökseen eliminaatiodieetistä tai pitkäaikaiseen päätökseen jättää kaikki lisärehut pois ruokinnasta.
Kuvio 1. Hevosen ruokavalio ennen IBD-diagnoosia heinän, veden ja suolan lisäksi.
Kuvio 2. Hevosen ruokavalio IBD-diagnoosin jälkeen heinän, veden ja suolan lisäksi.
Seuraavaksi tutkittiin hevosten karkearehuruokintaa. Ennen diagnoosia 38,9 prosenttia hevosista söi esikuivattua säilöheinää, 31,9 prosenttia kuivaheinää ja 29,2 prosenttia kuivaheinää ja esikuivattua yhdessä. Diagnoosin jälkeen suhdeluvut karkearehun suhteen olivat seuraavat: 58,7 % hevosista söi kuivaheinää, 20,7 % esikuivattua säilöheinää ja 20,7 % kuivaheinää ja esikuivattua yhdessä.
Diagnoosin jälkeen kyselyyn vastanneista omistajista 40,8 prosenttia syötti hevoselleen heinää, jonka sokeripitoisuus oli 100-150 g/kg ka ja 29,9 prosenttia alle 100 g/kg ka sokeria sisältävää heinää. 27,4 % vastaajista ei tiennyt syöttämänsä heinän sokeripitoisuutta.
Oireet
Kun kysyttiin, minkälaisia oireita diagnoosin saaneilla hevosilla on ollut, jopa 76,6 % vastasi hevosellaan olleen suorituskykyongelmia. Muita oireita esiintyi seuraavasti:
Vatsanseudun aristelu (67,4 %:lla hevosista)
Käytösongelmat (61 %)
Ripuli, löysä lanta (53,2 %)
Apeus, flegmaattisuus (44,8 %)
Laihtuminen (37,3 %)
Ongelmat kengityksessä (35,9 %)
Iho-ongelmat (30,6 %)
Ähkyt (29,2 %)
Ongelmat kuljetuksessa (16,4 %)
Vastaajilla oli mahdollisuus kirjoittaa muita oireita vapaaseen tekstikenttään. Näitä olivat muun muassa: Aggressiivisuus, säikkyily, kaasuuntuminen, syömättömyys, turvotukset, silmäoireet, SI-alueelle liittyvät ongelmat ja haasteet virtsaamisessa.
Vapaassa tekstikentässä omistajilla oli mahdollisuus listata liikutuksessa esiin tulevia oireita. Toistuvasti mainittiin muun muassa seuraavia oireita:
Haluttomuus liikkua, jarruttaminen, pysähtely, potkiminen pohjeapuja vastaan, “hidas jalalle”
Juoksee alta pois
Säikkyminen, hermostuneisuus, liika reaktiivisuus
Pukittelu, pystyyn hyppiminen
Kipuilme
Narskuttelu, pään viskominen, tuntuman vastustelu
Aggressiivisuus taluttajaa kohtaan
Kylkien pureminen, mahan katselu, hännän huiskiminen
Vaikeudet laukassa
Vaikeudet koota ja liikkua peräänannossa
Kompurointi
Vinous
Hakeutuu virtsaamisasentoon
Useat ulostamiskerrat, mahdollisesti tulee halukkaammaksi liikkua ulostamisen jälkeen, ilmavaivat
Diagnosointi
Kun selvitetään suolistotulehduksen mahdollisuutta, tutkimuksissa hyödynnetään usein enemmän kuin yhtä menetelmää. Kyselyyn vastanneiden hevosten IBD on diagnosoitu näiden menetelmien avulla yleisyysjärjestyksessä: Vatsan ultraäänitutkimus (80 prosenttia kyselyn hevosista), rektaalibiopsia (67,8 %), mahalaukun tähystys (36 %), verikoe (20,6 %), imeytymistesti (5,1 %). (Kysymykseen vastasi 350 omistajaa.)
50,3 prosentilla IBD-diagnoosin saaneista hevosista, joille oli suoritettu mahalaukun tähystys, oli havaittavissa myös mahahaavalöydöksiä. 34,2 prosentilta hevosista sen sijaan ei löydetty mahahaavalöydöksiä. 15,5 prosenttia hevosista ei tähystetty tutkimuksissa. (Kysymykseen vastasi 354 omistajaa.)
IBD-tutkimusten yhteydessä voidaan tutkia hevosesta myös mahdollisia allergioita. 55 prosenttia omistajista (kysymyksessä 340 vastausta) kertoo hevosellaan todettaneen allergioita allergiatestien avulla.
Lääkitys
IBD:n hoidossa on kyselyn perusteella käytetty eri lääkkeitä seuraavasti:
Sukralfaatti (Antepsin) 72,3 % vastaajista kertoi käyttäneensä hevoselleen
Prednisoloni 54,4 %
Dexametasoni 24,6 %
Metronidatsoli (Trikozol) 23,3 %
Atsatiopriini (Imurel) 22,7 %
Sulfasalatsiini (Salazopyrin) 18,5 %
357:stä kysymykseen vastanneesta 6,4 prosenttia ei ole antanut hevoselleen lainkaan lääkitystä.
Kuviosta 3 selviää, kuinka pitkään lääkitystä jatkettiin yhtäjaksoisesti. 32,9 prosenttia vastaajista kertoo lääkityksen kestäneen 1 kuukauden ja 23 prosenttia 2 kuukautta. 87,1 prosenttia (333 vastaajasta) kertoo hevosen vastanneen lääkitykseen, mutta kuten kuviosta 4 voidaan huomata, valitettavan usein oireet palaavat lääkityksen lopettamisen jälkeen. 26,2 prosenttia kertoo oireiden palanneen jo yhden kuukauden päästä. Toisaalta, on huomattava, että 29,1 prosenttia kertoo, etteivät oireet ole palanneet ainakaan toistaiseksi.
Kuvio 5 kuvaa niiden omistajien vastauksia, jotka ovat joutuneet uusimaan lääkityksen hevosen oireiden palattua. Kysymykseen vastasi 191 henkilöä. 41,9 prosenttia heistä on joutunut uusimaan lääkityksen kerran, 25,1 prosenttia kahdesti, 18,3 prosenttia kolmesti ja 14,7 prosenttia useammin kuin kolmesti.
Kuvio 3. Hevosen yhtäjaksoinen lääkitysaika.
Kuvio 4. Oireiden mahdollinen palaaminen.
Kuvio 5. Lääkitysten uusintakerrat.
Vapaassa kentässä kyselyyn vastaajat saivat kertoa mahdollisista lääkitysten sivuvaikutuksista. 151:ssä vastauksessa toistui muun muassa seuraavia oireita: Mahan kipeytyminen, ähkyoireet, huono ruokahalu, väsymys, säikkyily, aggressiivisuus ja virtsaamisongelmat.
Eliminaatiodieetti hoitomuotona
75,6 prosenttia vastaajista on hyödyntänyt yhtenä hoitomuotona eliminaatiodieettiä (kysymyksessä 352 vastausta). Eliminaatiodieetillä tarkoitetaan kyselyn yhteydessä sitä, että hevosta ruokitaan alkuun pelkällä vedellä, heinällä ja suolalla. Kun hevonen on oireeton, voidaan kokeilla lisätä ruokavalioon rehuja yksi kerrallaan ja tarkastella siten, millainen ruokavalion vaikutus on hevosen vointiin. Kysyttäessä eliminaatiodieetin vaikutuksia, 71,2 prosenttia hevosenomistajista katsoo hevosensa hyötyneen siitä (kysymyksessä 264 vastausta).
Hevosen nykyinen vointi
Kuvioissa 6, 7 ja 8 kuvataan vastaajien arvioita hevosen nykyisestä olotilasta ja suorituskyvystä. 49 prosenttia kertoo hevosella esiintyvän ajoittain kivun merkkejä. 31,3 prosenttia vastaajista toteaa, ettei ole havainnut kivun merkkejä tällä hetkellä. 12,1 prosenttia hevosista on lopetettu oireiden takia.
Mitä tulee suorituskykyyn (kuvio 7), 40,9 prosenttia hevosista treenataan päivän kunnon mukaan. 31,4 prosenttia on tällä hetkellä täydessä treenissä ja 12,6 prosenttia hevosista voidaan liikuttaa vain hyvin kevyesti.
Mikäli hevonen on voitu ottaa takaisin säännölliseen treeniin siten, että oireita ei esiinny, kyselyssä pyrittiin selvittämään, kuinka pitkään tätä säännöllistä treeniä on voitu jatkaa. Kuten kuviosta 8 selviää, 29,3 prosenttia on voinut harjoitella yhtäjaksoisesti 1-3 kuukautta, 30,1 prosenttia 4-6 kuukautta ja 23,1 prosenttia 6-11 kuukautta. On otettava huomioon, että osa vastaajista voi olla juuri vasta palannut hevosensa kanssa täyteen treeniin, eikä heillä ole vielä tietoa, kuinka pitkään hevonen tulee säilymään oireettomana. Tämä saattaa vääristää tuloksia.
Kuvio 6. Hevosen vointi tällä hetkellä.
Kuvio 7. Hevosen suorituskyky tällä hetkellä.
Kuvio 8. Aika, kuinka pitkään hevosta on voitu treenata säännöllisesti.
Ruuminavaus
Sellaiset hevosenomistajat, joiden IBD-hevonen on lopetettu ja viety ruumiinavaukseen, vastasivat kuviossa 9 esitettyyn kysymykseen IBD-diagnoosin vahvistumisesta avauksessa. 81,6 prosenttia vastaajista totesi, ettei hevoselle sen elinaikana annettu IBD-diagnoosi ollut vahvistunut ruumiinavauksessa. (38 vastaajaa.)
Päivitys 23.3.2023: Teetimme lisäkyselyn ruumiinavaukseen liittyen, johon vastasi 16 omistajaa. Lisäkyselyssä selvisi, että ruumiinavauksista vain 50 prosenttia oli patologin suorittamia. Tämä saattaa selittää sitä, miksi IBD-diagnoosit eivät olleet vahvistuneet ruumiinavauksessa.
Omistajan arvio hoitomuotojen tehokkuudesta
Kyselyn lopuksi omistajat arvioivat subjektiivisesti, mitkä hoitomuodot ovat heidän mielestään auttaneet hevosta. Vastaajia oli 348, kysymyksessä oli mahdollisuus vastata useaan kohtaan ja siinä oli myös vapaa tekstikenttä.
Allergeenien välttäminen (54 % vastaajista koki olleen hyötyä)
Vähäsokerinen, sulava, valkuaispitoinen heinä (41,7 %)
Stressin vähentäminen hevosen elämässä (42 %)
Eliminaatiodieetti (37,9 %)
Prednisoloni -lääkitys (31,3 %)
Hevonen totutetaan hitaasti muutoksiin ruokinnan suhteen (28,7 %)
Lisäjuotto (27 %)
Sukralfaatti -lääkitys (Antepsin) (26,4 %)
Väkirehujen matala tärkkelyspitoisuus (21,8 %)
Atsatiopriini (Imurel) (14,4 %)
Dexametasoni -lääkitys (11,2 %)
Sulfasalatsiini -lääkitys (8,9 %)
Ei mikään, hevonen jouduttiin lopettamaan oireiden takia (8,6 %)
Metronidatsoli -lääkitys (7,8 %)
Johtopäätökset
Kuten kyselyssä käy ilmi, sairauteen ei ole yhtä kaikille toimivaa hoitokeinoa. Osa hevosista näyttää vastaavan ruokavaliomuutoksiin, kun taas osa hevosista on niin kipeitä, että ne joudutaan kaikista auttamisyrityksistä huolimatta lopettamaan. Onkin jo arveltu, että tämä sairaus, jota tällä hetkellä kutsutaan IBD:ksi, on joukko suolistoon liittyviä sairauksia aina vakavista autoimmuunisairauksista ruokavalio- ja elintapamuutoksiin vastaaviin erilaisiin suoliston kiputiloihin. Jotta hevosia voitaisiin auttaa yhä paremmin, tarvitaan paljon lisätutkimuksia aiheesta.
Lisätietoa aiheesta Ykkössijalla hevonen -sivustolla:
IBD, yksi suurimmista hevosten terveyshaasteista: Mikrobiomitutkimuksesta apua suolistoterveydelle?
Ykkössijalla hevonen tietoisku: Suolistotulehdus, IBD. Asiantuntijana Jonna Jokisalo.
Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille arvokkaasta tiedosta!
Ykkössijalla hevonen
Laura Loiva ja Essi Antila