
Hevosten IBD eli suolistotulehdus on haastava ja moninaisia oireita aiheuttava sairaus. Me kirjoittajat olemme joutuneet kohtaamaan tämän sairauden niin omien kuin asiakashevostenkin kohdalla valitettavan usein. Tietoisuus sairauden olemassaolosta on viime vuosina kasvanut valtavasti. Silti tutkijat, eläinlääkärit ja hevosenomistajat ovat edelleen epätietoisia siitä, mistä tämä sairaus johtuu sekä miten sitä voitaisiin diagnosoida ja hoitaa paremmin.
Tällä hetkellä hevosten IBD:n ajatellaan olevan joukko sairauksia, jotka vaihtelevat vakavuudeltaan ruokavaliomuutoksiin vastaavista kiputiloista aina suoliston kasvainsairauksiin. Hevosta tutkittaessa pyritään ensiksi poissulkemaan muiden sairauksien ja kiputilojen mahdollisuutta. Usein hevosta tutkitaan kokonaisvaltaisesti ruuansulatuskanavan osalta (mahahaava, hiekkakeräymät, loiset, hampaat) ja sille tehdään ortopedinen tutkimus ennen kuin aletaan epäillä IBD:tä. Itse suolistotulehduksen diagnosointi on haastavaa, ja siinä hyödynnetäänkin yleensä useita eri tutkimusmenetelmiä. Näitä ovat mahalaukun tähystys, vatsaontelon ultraäänitutkimus, imeytymistestit, verikokeet ja biopsiat.
Tällä hetkellä kirjallisuudessa nähdään IBD:n klassisina oireina selittämätön laihtuminen, toistuvat ähkyt ja ripuli. Tutkijat ja eläinlääkärit ovat alkaneet myös ymmärtää sairauden vaikutusta hevosen käyttäytymiseen ja suorituskykyyn. IBD-diagnoosin saaneiden hevosten omistajille suunnatussa laajassa kyselyssämme yleisimmät oireet olivat suorituskykyongelmat, vatsanseudun aristelu, käytösongelmat ja ripuli/löysä lanta. Olemme koonneet alle oirelistan, joita olemme itse havainneet IBD-hevosia tarkkaillessamme. Lisäksi esitämme IBD-kyselyssämme esille nousseet oireet. Suolistovaivaiselle hevoselle näyttäisi olevan tyypillistä, että muutokset esimerkiksi elinympäristössä, ruokinnassa ja vuodenajoissa vaikuttavat oireiluun.
Itse IBD on tieteellisessä kirjallisuudessa jaettu moniin eri muotoihin, mutta niiden diagnosointi ei ole yksiselitteistä. Monet eläinlääkärit myös ajattelevat, että osa IBD-tapauksista olisikin IBS:ää eli ärtyvän suolen oireyhtymää sairastavia IBD:n sijaan.
Koska meillä ei ole vielä tarpeeksi tietoa itse taudista, sen diagnosoinnista ja kullekin sairauden muodolle sopivasta hoidosta, on hevosia hoidettava tapauskohtaisesti kokeillen sopivia hoitomenetelmiä tiiviissä yhteistyössä asiantuntevien eläinlääkäreiden ja muiden alan ammattilaisten kanssa. Tällä hetkellä IBD:n hoidossa yleisimmin Suomessa käytettävät lääkkeet ovat prednisoloni, dexametasoni, sukralfaatti, sulfasalatsiini, atsatiopriini ja metronidatsoli. Lääkitystä joudutaan useassa tapauksessa vaihtamaan, mikäli vastetta ei saada tai se on uusittava oireiden palatessa. Osa hevosista on niin kipeitä, että niitä ei kaikista hoitoyrityksistä huolimatta pystytä auttamaan, ja siten päädytään eutanasiaan.
Eliminaatiodieettiä hyödynnetään yhtenä hoitokokeiluna, ja siitä monet hevosenomistajat ovatkin kokeneet saavansa apua hevoselleen. Osa eläinlääkäreistä hyödyntää ruokintasuosituksissaan allergiatestejä, mutta niiden luotettavuutta ei ole tieteellisesti todistettu.
On huomioitava, että maha- ja suolistovaivat saattavat aiheuttaa hevoselle hyvin kokonaisvaltaista epämiellyttävää oloa sekä kipua. Sairaus voi näkyä liikutuksessa ilmenevien oireiden lisäksi tallikäyttäytymisessä ja eri hoitotoimenpiteissä, esimerkiksi kengityksessä. Hevonen saattaa jopa vastustella traileriin lastautumista hyvästä kouluttamisesta huolimatta. Se voi matkustaa levottomasti (kuopiminen, potkiminen) tai ikään kuin hievahtamatta vatsa jännittyneenä.
Suolistotulehduksesta tai muusta vatsan seudun sairaudesta tai kiputilasta kärsivät hevoset saattavat käyttäytyä hyvin arvaamattomasti niin maasta kuin ratsain, mikä saattaa aiheuttaa vakavia vaaratilanteita hevosta käsitteleville henkilöille. Hevosen kunto ja käyttäyminen voi ailahdella jopa päiväkohtaisesti, mikä tekee osasta hevosista arvaamattomia. Lisäksi on huomioitava, että eri hevoset voivat oireilla hyvin eri tavoin ja näyttää kipua ääripäästä toiseen. Esimerkiksi osa hevosista voi käyttäytyä levottomasti kun toinen on hyvin väsynyt.
On vatsaan liittyvä oireilu seurausta mistä sairaudesta tai kiputilasta tahansa, on tärkeää, että kipua tai epämukavuutta ilmentäviä hevosia ymmärretään sekä yritetään tutkia ja hoitaa parhaan mukaan.
Olemme perustaneet Facebookiin Hevosten IBD -ryhmän, jossa hevosenomistajat voivat jakaa kokemuksiaan IBD-diagnoosin saaneista hevosistaan. Tästä ryhmään.
SUOLISTOTULEHDUS,
IBD
Hevosenomistajina meillä on tärkeä tehtävä seurata hevostemme vointia päivittäin. Mikäli epäilemme vatsan seudun vaivaa hevosellamme, on tärkeää hyödyntää asiantuntevan sisätautilääkärin osaamista ja toisaalta myös tarvittaessa poissulkea ortopediset vaivat niihin erikoistuneen eläinlääkärin avulla.
Olemme koonneet listan oireista, joita olemme huomioineet IBD-diagnoosin saaneista hevosista (osa näistä on elinaikana tehdyn IBD-diagnoosin lisäksi ruumiinavauksessa varmistettu IBD:tä sairastaneiksi). Toisaalta on huomattava, että osalla näistä hevosista on ollut myös ortopedisia löydöksiä, jotka joko ovat seurausta IBD:stä tai siitä irrallisia.
Painotamme, että seuraavat oireet voivat liittyä yhtä lailla muihinkin sairauksiin/kiputiloihin, ja että IBD:tä sairastavat hevoset voivat oireilla hyvin eri tavoin. Eläinlääkärin tekemät kokonaisvaltaiset tutkimukset ja diagnoosit ovat avainasemassa.
M A H D O L L I S I A
S U O L I S T O T U L E H D U K S E N
O I R E I T A
HEVOSEN KEHO
-
Laihtuu, menettää lihaksia (ollut kuitenkin IBD-tapauksia, jotka selvästi lihavia)
-
Lihavuuskunto ailahtelee
-
Vaikeuksia kehittää lihaksistoa
-
Ähkyt
-
Arka vatsanseutu
-
Vatsakrampit
-
Karva voi olla matta ja karhea, karvattomat kohdat, huomioita karvanvaihdon yhteydessä, karva on epäsiisti, pään alla kasvavat pidemmät kovat karvat
-
Iho-oireita, kuiva, hilseilevä iho
-
Kipuilme
-
Silmätulehdukset, herkät, vuotavat silmät
-
Turvotukset koko kehossa tai vain jaloissa
-
Runsaasti madonmunia säännöllisestä madotuksesta huolimatta
-
Hevonen on herkkä koskettamiselle, saattaa olla erityisen kipeä oikealta puolelta kehoa
TALLISSA /
TARHASSA
-
Apeus, flegmaattisuus, sisäänpäinkääntyneisyys
-
Hapan ilme, kiukkuisuus, aggressiivisuus
-
Levottomuus, ramppaaminen karsinassa ja/ tai tarhassa
-
Imppaaminen
-
Muutokset käyttäytymisessä
-
Muutokset ruokahalussa
-
Ruokinnan jälkeinen siirtyminen karsinan nurkkaan ”möllöttämään” poissaolevana
-
Varaa painoa epänormaalisti jaloilleen, seisoo kaikki jalat vatsan alla, etujalat vatsan alla takajalat levällään, lepuuttelee usein takajalkojaan
-
Pitää vatsaa ”ylhäällä” jännittyneenä
-
Liiallinen haukottelu
-
Katselee vatsaa, polkaisee “kiukkuisena” maahan
-
Lanta löysää ja voi olla makea, voimakas tuoksu (mutta monessa sairastapauksessa lanta ollut ulkoisesti aivan normaalia)
-
Raskas hengitys
-
Haasteet kengityksessä, hevosen kuljetukseen liittyen, kaikissa hoitotoimenpiteissä
-
Nuolee tai syö maata, kaivaa tarhaa
-
Oireet pahenevat muutoksista, ääriolosuhteissa (esim. helteet)
LIIKUTUKSESSA
-
Ongelmat sisäänratsastuksen yhteydessä
-
Koulutus ei etene johdonmukaisesta kouluttamisesta huolimatta
-
Vastustelee satulointia
-
Vastustelee vyön kiristämistä (heiluttaa häntää, irvistää yms.)
-
Vastustelee kentälle/ maneesiin menoa
-
Vastustelee liikkumista: jarruttaa, pysähtelee, on jalan takana, on ilmapallon tuntuinen, pukittelee, säikkyilee
-
Epätahtiset askeleet, passagemainen ravi
-
Potkaisee sivulle
-
Kaahaa, juoksee alta pois
-
Liikkuu aiempaa etupainoisempana ei halua työntää takaa
-
Vaikeudet siirtymisissä, vaikeudet laukannostoissa, hypähtää käynnistä raviin, usein ristilaukassa, siirtyy laukasta raviin takajalat tasajaloin
-
Ei pysty liikkumaan kehon läpi
-
Monessa tapauksessa oikea kierros ollut haastavampi, poikittaa, hidastaa, jopa pysähtelee, vaikeudet ottaa oikea takajalka alle
-
Kompuroi
-
Viuhkii hännällä paljon, häntä vinossa tai tiiviisti takareisien välissä
-
Aukoo suuta, narskuttelee, vastustelee tuntumaa, hakkaa etuhampaita yhteen, työntää kieltä ulos
-
Ei halua tulla tuntumalle, hakeutuu kulkemaan luotiviivan takana tai edessä
-
Vastustelee asetusta ja taivutusta
-
Huomattavan useat ulostuskerrat liikutuksen aikana
-
On haluton liikkumaan, mutta ulostamisen jälkeen tuntuu liikkuvan halukkaammin
IBD-KYSELYSSÄ
ESILLE NOUSSEITA OIREITA
Teimme vuonna 2022 IBD-diagnoosin saaneiden hevosten omistajille kyselyn, johon vastasi 360 henkilöä. Alla kyselyssä esille tulleet yleisimmät oireet. Kysely löytyy kokonaisuudessaan täältä.
“Kun kysyttiin, minkälaisia oireita diagnoosin saaneilla hevosilla on ollut, jopa 76,6 % vastasi hevosellaan olleen suorituskykyongelmia. Muita oireita esiintyi seuraavasti:
-
Vatsanseudun aristelu (67,4 %:lla hevosista)
-
Käytösongelmat (61 %)
-
Ripuli, löysä lanta (53,2 %)
-
Apeus, flegmaattisuus (44,8 %)
-
Laihtuminen (37,3 %)
-
Ongelmat kengityksessä (35,9 %)
-
Iho-ongelmat (30,6 %)
-
Ähkyt (29,2 %)
-
Ongelmat kuljetuksessa (16,4 %
Vastaajilla oli mahdollisuus kirjoittaa muita oireita vapaaseen tekstikenttään. Näitä olivat muun muassa: Aggressiivisuus, säikkyily, kaasuuntuminen, syömättömyys, turvotukset, silmäoireet, SI-alueelle liittyvät ongelmat ja haasteet virtsaamisessa.
Vapaassa tekstikentässä omistajilla oli mahdollisuus listata liikutuksessa esiin tulevia oireita. Toistuvasti mainittiin muun muassa seuraavia oireita:
-
Haluttomuus liikkua, jarruttaminen, pysähtely, potkiminen pohjeapuja vastaan, “hidas jalalle”
-
Juoksee alta pois
-
Säikkyminen, hermostuneisuus, liika reaktiivisuus
-
Pukittelu, pystyyn hyppiminen
-
Kipuilme
-
Narskuttelu, pään viskominen, tuntuman vastustelu
-
Aggressiivisuus taluttajaa kohtaan
-
Kylkien pureminen, mahan katselu, hännän huiskiminen
-
Vaikeudet laukassa
-
Vaikeudet koota ja liikkua peräänannossa
-
Kompurointi
-
Vinous
-
Hakeutuu virtsaamisasentoon
-
Useat ulostamiskerrat, mahdollisesti tulee halukkaammaksi liikkua ulostamisen jälkeen, ilmavaivat”
Kuva. Sina Nummela